Eteenpäin työelämässä

Jotta pääsisin eteenpäin työelämässäni, voisin brändätä itseäni luomalla hyviä suhteita tulevan ammatin keskeisten ihmisten kanssa. Voisin käydä kesätöissä tai esimerkiksi välivuoden aikana työskennellä, jotta saisin työkokemusta ja suosittelijoita tulevaan ammattiini. 

Niin kuin artikkelissa Tolvanen sanoi, helpoiten brändäys tapahtuu sosiaalisessa mediassa, sillä sen avulla kohderyhmä saa helposti löydettyä itseään kiinnostavia asioita, ja näin lisäämään julkisuutta.

Nuorille yleistä on aloittaa YouTube -videoiden teko, jolloin he voivat saada jopa tuhansia seuraajia, varsinkin Suomessa, kun ei ole niin paljon "tubettajia" joiden sekaan voisi hävitä. Monet "tubettajat" ovatkin kuin nykypäivän julkkikset, jotka järjestävät tapaamisia ja ottavat yhteiskuvia fanien kanssa.

Itse en ole kovin innolla aloittamassa tubettamista tai blogin pitämistä, sillä koen sen vaikeaksi kirjoitella netissä omalla nimelläni. En edes koe, että sosiaalisessa mediassa itseni brändääminen on minun juttuni. Teen mieluummin vaikutuksen henkilökohtaisesti.

Totta kai jos ryhtyisin kirjailijaksi, julkisuus on ilmiselvää ja silloin voi kirjaa mainostaa itsevarmasti netissä, jotta se saisi huomiota. Netissä huomiota saa vielä nopeasti, kunhan tietää oikean sivuston mainonnalle.

Väitöskirjan tekeminen on tietenkin keino brändätä itseään ilman sosiaalista mediaa, ja sen aika moni tekeekin opistojensa jälkeen. Voisin itsekin kuvitella tekeväni sen siitä alasta, mitä lähden opiskelemaan.

Riippuu myös mille alalle päädyn, sillä esimerkiksi Instagramissa on helppoa julkaista töistään kuvia ja mainostaa omaa tiliään muualla sosiaalisessa mediassa saaden lisää seuraajia ja näin yleisöä töilleen.

Vainio, Anniina 2018: Mitä maineikkaampi ihminen on, sitä paremmin hän etenee urallaan, sanoo henkilöbrändäyksen asiantuntija: Näillä neuvoilla brändäys voi onnistua jopa ilman sosiaalista mediaa <https://www.hs.fi/paivanlehti/04022018/art-2000005549856.html> Luettu 14.3.2018

Työelämäntaitojen kehittäminen kirjoittamalla

Voisin kehittää työelämätaitojani kirjoittamalla saamalla lisää luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja kirjoitustaitoa. Olen muuten hyvä kirjoittamaan, mutta en saa usein muutettua ajatuksiani sanoiksi. 

Jyri Behm kertoi, että blogin aloittaminen ja kirjoitustaitojen ansiosta hänestä on tullut parempi pankkiiri ja rohkeampi johtaja. Itseäni se voisi auttaa, sillä en pystyisi olemaan rohkea johtaja tai edes kuvitella johtavani ketään.

Kun kirjoittaa paljon, saa ajatukset kasaan ja siten voi olla puhujana parempi. Puhuminen erilaisten ihmisten kanssa on tärkeää työelämässä ja hyväksi puhujaksi tuleminen voi olla hyödyllistä omassa työssään.

Kun kirjoittaa paljon, oppii jäsentelemään tekstin hyvin, jolloin teksti on helposti luettava. Monissa töissä kirjoittaminen on oleellinen osa työtä ja siten omat työt sujuvat paremmin.

Työhakemuksen ja CV:n teko on tärkeää, kun hakee työhön. Molemmissa on tietyt ohjeet miten ne pitää tehdä. Pieneen tilaan pitää saada riittävästi oleellista tietoa. Kirjoittamalla opit huomaamaan ne tärkeimmät asiat, jotka pitää kertoa hakemuksessa tai CV:ssä. 

Kun tekee hakemuksen tai ansioluettelon hyvin, voi olla suurempi todennäköisyys saada työ. Moniin töihin pitää nykyään tehdä myös videohakemus, joka vaatii myös paljon tietoa lyhyessä ajassa. Kun olet kirjoittamisen ansiosta rohkeampi puhuja ja parempi kirjoittaja, voi videohakemuksenkin teko olla helpompaa.

Kirjoittaminen kehittää myös ongelmanratkaisukykyä, sillä kirjoittaessa pitää miettiä mitä kirjoittaa, miksi, miten ja kenelle. Tekstin voi kirjoittaa monella eri tapaa ja oikean tavan löytäminen voi olla ratkaiseva asia esimerkiksi tekstin sisäisen sanoman huomioon tulemiselle.


Hakola, Elina 2017: Kirjoittaminen kehittää johtamistaitoja <https://www.talouselama.fi/uutiset/kirjoittaminen-kehittaa-johtamistaitoja/b3ac5eb7-22a8-3d2f-b814-787dd298e647> Luettu 15.3.2018

Koulu-uupumus

Artikkelissa pohdittiin koulu-uupumista ja sitä, mistä se johtuu. Olen itsekin hieman koulu-uupunut, sillä olen huomannut, ettei minulla ole enää motivaatiota opiskeluun. Opiskelu ei kiinnosta ja välillä tuntuu, kuin hukkuisi töihin, mutta samalla en saa kuitenkaan mitään aikaiseksi. Se tietysti näkyy myös numeroissa, joiden takia yritän tsempata ja ajatella, että lukio on loppujen lopulta vain lyhyt vaihe elämässäni. 

Koulu-uupumus on myös varmasti tullut sen takia, kun on ollut pimeää talven takia. Valon määrä vaikuttaa niin paljon mielialaan, että jo auringon paiste saa heti motivoitumaan. Kesäisin on huomattavasti enemmän motivaatiota kouluun, kun on muutenkin parempi mieli.

Välinpitämätön suhtautuminen opiskeluun voi myös johtua siitä, että minulla ei ole mitään suunnitelmia jatko-opiskeluja varten, enkä siten voi motivoitua sillä ajatuksella, että tarvitsen tästä aineesta hyvän arvosanan, jotta pääsen opiskelemaan haluamaani kouluun. Niin kuin artikkelissa sanottiin, ajattelen itsekin ettei opiskelullani ole merkitystä, vaikka sisimmissäni tiedän, että sillä on paljonkin merkitystä.

Artikkelissa neuvottiin, että jos on koulu-uupunut, kannattaa vähentää tahtia. Kuitenkin monissa aineissa on määräaika saada tietyt asiat tehtyä. Kolme eri kieltä samassa jaksossa tarkoittaa sitä, että sanakokeet ovat aika lähekkäin toisia sekä kaikista aineista on kirjoitelma. Sen lisäksi muiden aineiden ainekirjoitukset lisäävät työtaakkaa huomattavasti, jolloin tuntuu, ettei ehdi tehdä kaikkea. Kaiken lisäksi äidinkielessä pitää lukea kaksi kirjaa ja hitaana lukijana se vie myös paljon aikaa.

En ole omasta mielestäni edes ollut niin kova stressaaja, mutta nyt kaikki on alkanut tuntumaan vain liian paljolta. Tiedän kuitenkin, että tulen selviämään tästä kaikesta työtaakasta, vaikka se tällä hetkellä tuntuu paljolta.

Kosola, Leo; Takala, Anna 2018: Jatkuva stressi uuvuttaa lukiolaisen <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/11/jatkuva-stressi-uuvuttaa-lukiolaisen> Luettu 7.3.2018